Suurin osa meistä on varmasti jossain vaiheessa elämäänsä ollut tilanteessa, jolloin on hakenut työpaikkaa, mutta ei ole tullut valituksi hakemaansa tehtävään. Monilla on varmasti muistissa myös ne kuuluisat “Kiitoksia mielenkiinnostasi tehtävää kohtaan, mutta valitettavasti valinta ei tällä kertaa kohdistunut sinuun” -viestit. Pettymys on luonnollisesti sillä hetkellä suuri. Tuossa tilanteessa ihminen pyrkii miettimään ja järkeilemään, miksi ei tullut valituksi. Syytä on harvoin mainittu itse viestissä.
Viime vuosina on puhuttu paljon työnantajamielikuvasta ja sen merkityksestä organisaatioiden kilpailukyvylle. Kilpailu osaavasta työvoimasta käy kuumana ja monilla aloilla kilpailu vain kiristyy vuosi toisensa jälkeen. Tällöin on tärkeää, että mielikuva yrityksestä hyvänä työnantajana välittyy mahdollisimman laajalti potentiaalisten työnhakijoiden keskuudessa.
Työnantajamielikuva koostuu monesta eri osa-alueesta, joista kustakin voisi kirjoittaa useamman artikkelin. Tässä kirjoituksessa haluan kuitenkin keskittyä erityisesti yhteen osa-alueeseen, joka usein jää muiden osa-alueiden varjoon, nimittäin työnhakijakokemuksesta.
Aivan kuten työnantajamielikuvakin myös työnhakijakokemus koostuu useammasta eri osa-alueesta. Työnhakijakokemukseen vaikuttaa muun muassa työpaikkailmoituksen sisältö, tekninen hakuprosessi, mahdollinen työhaastattelu, rekrytointiprosessin kesto sekä hakijaviestintä. Lista ei missään tapauksessa ole tyhjentävä. Jokainen työnhakija kokee ja painottaa asioita omalla tavallaan.
Työnhakijakokemuksen merkitys työnantajamielikuvan muodostumisessa on merkittävämpi kuin mitä moni tulee edes ajatelleeksi. LinkedIn:n v. 2015 tekemän tutkimuksen mukaan esim. palautteen saaminen koetaan todella tärkeäksi osaksi rekrytointiprosessia, varsinkin, mikäli kandidaatti on päässyt haastatteluvaiheeseen. Tällöin peräti 94 % hakijoista haluaa saada palautetta. Kuitenkin vain 41 % kertoo sitä saaneensa. Asialla on merkitystä, sillä palautetta saanut kandidaatti oli tutkimuksen mukaan neljä kertaa todennäköisemmin hakemassa töitä jatkossakin kyseisestä organisaatiosta vrt. niihin, jotka eivät saaneet lainkaan palautetta.
Hyvä tai huono työnhakijakokemus ei vaikuta pelkästään työnantajamielikuvaan. Ainakin kahdessa erillisessä tutkimuksessa on huomattu, että hakijakokemus vaikuttaa työnantajamielikuvan lisäksi myös motivaatioon käyttää kyseisen yrityksen palveluita ja/tai tuotteita tulevaisuudessa. Luonnollisesti omia kokemuksia myös jaetaan eteenpäin.
Hakijakokemus.fi -palvelun myötä missionamme on parempi hakijakokemus. Emme onneksi ole yksin tavoitteemme kanssa, sillä taannoin LinkedIn:ssä tekemääni kyselyyn vastanneista peräti 95 % oli sitä mieltä, että hyvä hakijakokemus on yksi onnistuneen rekrytointiprosessin keskeisistä kriteereistä.
Toivotamme kaikki työnhakijat sekä työnantajat tervetulleiksi palvelumme pariin. Paremman hakijakokemuksen puolesta!
Terveisin,
Sami Sytelä
Hakijakokemus.fi -palvelun perustaja
Toimitusjohtaja & Yrittäjä
Filysium Oy
sami.sytela@filysium.com
Puh. 044 208 0847
Lähdeluettelo
LinkedIn, 2015. Talent Trends.
CareerArc, 2017. 23 Surprising Stats on the Future of Recruitment – Infographic.
